Siirry sisältöön

Gerontophilia — pappojen perässä

25.11.2015

kansiBruce LaBrucen elokuva Gerontophilia (2013) on omalaatuinen romanttinen (?) komedia. Pää­henkilö on noin 20-vuotias kanadalainen nuorukainen Lake (Pier-Gabriel Lajoie). Hän asuu äitinsä luona, ja kotona puhutaan ranskaa. Lakella on tyttö­ystävä Désirée (Katie Boland) mutta hänen halunsa kohdistuvat vanhoihin miehiin. Kun hän joutuu antamaan uima­hallissa teko­hengitystä vanhalle uimarille, hän saa voimakkaan erektion.

Seuraa lottovoitto, kun Lake pääsee äitinsä kautta töihin vanhain­kotiin. Eräs potilaista kiinnittää oitis Laken huomion: 81-vuotias Melvyn, entinen näyttelijä, homoseksuaali. Melvyn on hankala asukas, ja hänen vaativaista käytöstään hillitään vahvalla lääkityksellä.

Lakesta ja Melvynistä tulee nopeasti ystävät, eikä Melvynin pakkolääkintä ilahduta Lakea. Niinpä hän vapauttaa ystävänsä, ja yhdessä he pakenevat kohti Tyynen­meren rannikkoa. Hotelleissa poika ja vanhus viettävät erittäin kiihkeitä öitä. Lake ihastuu ystäväänsä ja tulee musta­sukkaiseksi heti kun tämä puhuu yökerhossa vieraalle miehelle.

kuvakuva

Melvyn ei kestä pakomatkaa vaan hän kuolee yöllä hotellissa. Murheen murtama Lake palaa kotiinsa, vaikka äitiä pojan suhde inhottaa. Maailma on kuitenkin täynnä pappoja Laken hoivattavaksi.

Rakastavaisten ikäero on tässä elokuvassa vielä suurempi kuin Behind the Candelabrassa. Pojan ja papan eroottiset kohtaukset on toteutettu kauniisti ja viitteellisesti, mutta niissä riittänee joillekuille nieleksittävää. Elokuvan huumori on melkoisen kieroa — mieleen tulee Hal Ashbyn musta komedia Harold ja Maude vuodelta 1971.

kuvakuva

Laken toimintaa voi pitää myös makaaberina. Hän antaa papoille ”viimeiset kyydit” ja jää aina eloon, kun kumppani päätyy hautaan. Tuollaista viettymystä voi pitää myös patologisena ja morbidina, mutta Lake ei ilmeisestikään ole valinnut sitä, mihin hänen viettinsä kohdistuu. Avoimeksi jää, onko gerontofiliaa ylimalkaan pidettävä sairautena tai ongelmana.

Lars Ullerstam haaveili vuonna 1964 ”eroottisista samarialaisista”, jotka täyttäisivät osattomien toiveita:

”Lisäksi pitäisi perustaa liikkuvia bordelleja, jotka pitäisivät huolta sairaaloista, mieli­sairaaloista, vajaa­mielis­laitoksista, kotona makaavista halvaantuneista vanhuksista ja sairaista vuode­potilaista – –. Nämä yksilöt olisivat kiitollisia kaikkein yksin­kertaisimmistakin toimen­piteistä, kuten masturbaatiosta tai riisuuntumis­esityksistä. Henkilö­kuntaa tulisi kutsua eroottisiksi samarialaisiksi, ja heidän osalleen tulisi langeta suuri kunnioitus. Toivotaan, että iloiset, anteliaat, hyvä­lahjaiset ja eettisesti korkea­tasoiset, antamisen iloon omistautuneet ihmiset hakeutuisivat tähän ihmistä palvelevaan ammattiin.
 Sairaaloissa ja sairaskodeissa hoidetaan suurta joukkoa kroonisia potilaita, jotka ovat tuomitut sairaala­hoitoon loppuiäkseen. – – Henkilö­kunta antaa kokonaan palttua sille, että heidän pitkä­aikais­potilaillaan on seksuaalisia tarpeita. – – Pari vuotta sitten Ruotsissa ilmestyi romaani, jossa kerrottiin mm. kuinka eräs sairaan­hoitaja auttoi vaikeasti invalidisoitunutta polio­potilasta masturboimalla häntä. Valitettavasti tämä on vain mieli­kuvitusta, eikä juuri kannata toivoa, että tällaista tapahtuisi todellisuudessa.”
 (Lars Ullerstam: Sukupuoliset vähemmistöt, s. 114–115. Helsinki 1964.)

Ullerstam esitti puoli vuosisataa sitten monenlaisia uudistustoiveita ja arvosteli puritaanisia sivusta­katsojia, jotka haluavat kieltää toisilta nautinnon. Osa toiveista on toteutunut, osa ei. Kaikkia ei voi edes pitää toteuttamis­kelpoisina, ja tieto­verkkojen kehitys on johtanut siihen, että jotkin ongelmat ovat ratkenneet kokonaan toisella tavoin. Lähimmäs ”eroottisia samarialaisia” ovat kaiketi tulleet seksuaali­valmentajat, ”korvikekumppanit” (professional sex surrogates), jollaisesta kerrotaan elokuvassa The Sessions (2012).

kuvakuva

Bruce LaBruce kuvaa kiihkottomasti ja lämpimästi tilannetta, jossa kaksi vapaaehtoista aikuista tarjoaa toisilleen seksuaalista nautintoa. Elo­kuvan pää­paino on epä­tavallisessa pari­suhteessa, eikä juoni ole kovin moni­mutkainen. Nuorta Lakea katselee kuitenkin ilokseen ja toivoo, että maailma olisi täynnä hänenlaisiaan.

TLA Releasing on julkaissut elokuvan Isossa-Britanniassa DVD:llä. Kuvanlaatu on hyvä, mutta ääni­raita on vain 2-kanavainen eikä mitään lisä­materiaalia ole — ei edes teatteri­mainosta, joka löytyy muutamilta muilta TLA:n levyiltä.

Gerontophilia
Ohjaus Bruce LaBruce (2013)
© 2013 TLA Releasing
Iso-Britannia (alue R2)
Ääni: englanti & ranska Dolby Digital 2.0 stereo
Tekstitys: englanti
Kuvasuhde: 2,35 : 1 (anamorfinen PAL)
Kesto: 78:51
EAN 5060103794768

 
kuvakuva

ENGLISH ABSTRACT: The romantic comedy Gerontophilia (2013) by Bruce LaBruce tells a unique romance between a young man of twenty and an old man of eighty-one. They escape from the latter’s nursing home and make love on the road.

From → Elokuva

Jätä kommentti

Jätä kommentti