Skip to content

Kuinka suomalaiset vietellään

2.2.2016

Katteettomat vaalilupaukset

Koulutuksesta ei leikataValta perustuu sopimuksiin, ja järjestäytynyt yhteiskunta nojaa siihen, että sopimuksia noudatetaan (pacta sunt servanda).

Valta-asema saadaan vaaleissa, joissa kansalaiset valitsevat edustajansa vapaasti. Vaalikampanjoissa ehdokkaat kertovat, mitä he aikovat ja mitä he eivät aio tehdä, jos tulevat valituiksi, ja tämän perusteella äänestäjät suorittavat valintansa.

Valta voidaan anastaa tai kaapata, kun kansalaisille esitetään vaali­kampanjan aikana lupauksia, joita ei aiotakaan pitää tai joita ei muutoin voida pitää uskottavina eikä mahdollisina. Näin tapahtui sekä Kreikassa että Suomessa vuonna 2015. Kreikassa Syriza pääsi valtaan esittämällä epärealistisia lupauksia valtionvelasta ja rikkoi lupauksensa saman tien. Äänestys ja kansa olivat puolueelle vain väli­kappaleita valta-aseman saavuttamiseksi. Tarkoitus pyhitti keinot.

Suomessa ehdokkaat lupasivat, että koulutuksesta ei leikata, mutta vaalien jälkeen porvari­hallitus on tehnyt koulutukseen tuntuvia leikkauksia. Helsingin yliopisto on kuulunut Euroopan huippu­yliopistoihin, mutta nyt yliopisto joutuu sanomaan jopa 1200 työn­tekijää irti ja muun muassa lakkauttamaan 1200 lehtitilausta. Koulutus­leikkaukset vaikuttavat haitallisesti Suomen kansain­väliseen kilpailu­kykyyn.

Puoluepoliittisiakaan vaikuttimia ei voida sulkea pois: yliopistot ovat olleet vasemmistolaisen ajattelun linnakkeita, ja oikeisto­hallitus haluaa ajaa yliopistot ahtaalle, käyttää raakaa valtaa.

Ideologia vääristää talousajattelua

Ylimalkaan nykyhallituksen toiminta kärsii ideologisesta yksipuolisuudesta. Oikeisto­hallitus ei halua korottaa veroja, vaikka se olisi tarpeen. Talous­politiikan arviointi­neuvosto on kritisoinut hallituksen talous­poliittisia linjauksia.

Tuleva pääministeri Juha Sipilä julisti: ”Me emme voi tehdä enempää velkaa lastemme maksettavaksi” (HS 28. 5. 2015). Tuollaisessa ajattelussa valtion­talouteen sovelletaan virheellisesti mikroekonomian sääntöjä ja ylimalkaan suhtaudutaan vasten­mielisesti siihen, että oltaisiin kenellekään velassa. Rahaan suhtaudutaan tunteen­omaisesti, Roope Ankan lailla, ikään kuin raha olisi omaa lihaa ja verta eikä vaihdannan väline.

Velaton valtio — järkevä ihanne?

CeausescuCeauşescun Romania maksoi kaiken ulko­maan­velkansa pois, mutta se johti maan talouden kuihtumiseen. Taustalla oli diktaattorin ajatus­harha: hän käsitti valtion ja kansan olevan henkilö­kohtaista omaisuuttaan ja suhtautui velkaan tunteen­omaisesti.

Toisin kuin monet ihmiset kuvittelevat, valtio voi pysyä velkaisena loputtomiin, koska valtiota ei olla koskaan lakkauttamassa. Juha Sipilän julistuksesta syntyy käsitys, että Suomi lakkautetaan parin sukupolven kuluttua ja kaikki velat muka lankeavat silloin yhdellä kertaa maksuun. Hän jättää huomiotta, että yhtä lailla valtiolla on myös saatavia ja niitä voitaisiin käyttää velkojen kattamiseen, jos Suomen valtio tosiaankin lakkautettaisiin — ja luovutettaisiin kansain­välisille keinottelijoille?

Valtion kannattaa ottaa velkaa varsinkin silloin kun korot ovat negatiivisia.

Sipilän lausuma johti tarkoituksellisesti suurta yleisöä harhaan, hyödynsi ihmisten asian­tuntemattomuutta, pelkoa ja tunnollisuutta — ja niin kansa viekoiteltiin äänestämään puoluetta, joka nyt toteuttaa epä­tarkoituksen­mukaista, ideologisesti vääristynyttä talous­politiikkaa.

Ylimalkaan nykyinen hallitus on synnyttänyt eräänlaisen taloudellisen säikähdys­tilan. Saidat pikkuporvarit painavat pakon­omaisesti, paniikissa jarrua, koska ovat hädissään omasta varallisuus­asemastaan, eivätkä näe hienoisia kasvun enteitä, joihin kannattaisi jo tarttua. Oma varallisuus ja oman rahan pikku­tarkka säilyttäminen on heille niin tärkeää, että se määrää kaikkea heidän käytöstään. Pikkurahasta on tullut iso isäntä.

Hätämieliala tarttuu eivätkä ihmiset uskalla kuluttaa, koska kaiken aikaa hallitus­taho rummuttaa pulaa ja taantumaa julkiseen tietoisuuteen. Syntyy itseään vahvistava kurimus, noidankehä.

Pakko kohdistuu vain työväenluokkaan

SipilaIdeologista yksipuolisuutta edustavat myös hallituksen ”pakkolait”. Ne kohdistuvat vain työntekijöihin mutta eivät omistavaan yhteis­kunta­luokkaan. Jos alennetaan palkkoja, miksi ei alenneta yhtä lailla tai sen sijaan esimerkiksi vuokria? Asuntopula sinänsä nostaa vuokria, vaikka asunnon­omistajan kustannukset eivät muutu mitenkään; asumis­tuet ja sosiaali­avut valuvat yhä suuremmassa määrin omistajien taskuun sen sijaan että päätyisivät kulutukseen ja kasvattaisivat kysyntää. Tämä on yksi esimerkki siitä, kuinka pieni mutta omistava ryhmä hyötyy talous­pulasta.

Ylipäänsä hallitus luottaa katteettoman optimistisesti ”pakkolakien” vaikutuksiin.

Nykyhallituksen syntejä

Lopuksi mainitsen toimia, joissa hallituksen menettely on ollut ainakin moraalisesti ja kenties myös juridisesti kyseenalaista.

  • Valtiovarainministeri Alexander Stubb keksi omasta päästään, että 90 % saaduista lausunnoista tuki hallintorekisterilakia.
  • Liikenneministeri Anne Berner esti Finaviaa ryhtymästä oikeus­toimiin johdannais­tappioiden takia.
  • Ulkoministeri Timo Soini kohteli sanomalehtiä epätasa­puolisesti eikä myöntänyt haastatteluita Hufvudstadsbladetille.

Kansan muisti on lyhyt?

Kansan erehdyttäminen on lyhytnäköistä. Ovatko nykyiset hallitus­puolueet miettineet, kuinka rikotut vaali­lupaukset saattavat heikentää niiden uskottavuutta seuraavissa vaaleissa? Ainakin tällä hetkellä kannatus­tutkimukset osoittavat kyseisten puolueiden kannatuksen huvenneen. Kansalaiset eivät ehkä suostu porvari­puolueiden jalka­jakkaraksi.

 

ENGLISH ABSTRACT: When people are fooled with false promises during parliamentary election campaigns, it can be called a coup d’état. When in power, the right-wing government of Finland is driving ideologically distorted, unrealistic economy. People are misled with emotional statements and descriptions which incorrectly equate microeconomy and macroeconomy.

From → Kirjallisuus

Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: