Skip to content

Miksemme mekin!

21.2.2015

Valloittava tanskalainen nuorisokuvaus

KansikuvaKim, 15-vuotias nuorukainen, asuu äitinsä kanssa Kööpenhaminassa. Koulu ei ihmeemmin kiinnosta. Mieluummin Kim hilluu kaupungilla, bilettää kavereiden kanssa, juo kaljaa ja polttaa tupakkaa, haaveilee moottori­pyöristä, tytöistä ja musiikki­urasta.

Voisi kuulostaa nykyaikaiselta, mutta Morten Arnfredin elokuva Miksemme mekin! (Måske ku’ vi) on valmistunut vuonna 1976. Mikään ei tunnu muuttuneen 40 vuodessa. Nuori kapinoi yhteiskuntaa vastaan, etsii omaa paikkaansa ja viihtyy mieluiten ikäistensä seurassa. Kimin hahmossa on sympaattista ja omaleimaista se, että hän on kiinnostunut hiukan vanhemmista tytöistä; pussaillessaan luokka­toveri Suzyn kanssa hän nukahtaa.

Miksemme mekin! kuuluu 1970-luvun merkittäviin tanskalaisiin nuoriso­kuvauksiin, joissa murrosikäisten nuorten elämää tarkastellaan realistisesti eikä seksuaalisuutta lakaista maton alle. Saman aikakauden elokuvista voidaan mainita vaikkapa Søren Kragh-Jacobsenin Tahdotko nähdä nätin napani? ja Lasse Nielsenin Du er ikke alene. Jälkimmäinen on uraa­uurtava poika­rakkauden kuvaus, jollaista ei nykyään voitaisi enää tehdä ja jota ei ole Suomessa levitetty — aiheena 12- ja 15-vuotiaan pojan romanssi sisäoppi­laitoksessa.

Lasse Nielsen on käsikirjoittanut elokuvan Miksemme mekin! Nuoren miehen elämää seurataan tarkkanäköisesti, ja kuvauksessa on mukana kosolti arkista huumoria: herääminen ei ole herkkua, ja aamiainen hotkitaan kamalassa kiireessä. Kimin ja hänen parhaan kaverinsa Olen suhde on uskottava ja realistinen: hulluttelua ja hillumista lapsuuden ja aikuisuuden rajamailla. Äitinsä kanssa Kim tulee toimeen mitenkuten eikä aina malta hoitaa kotiaskareita. Vaikka Kim on avioeroperheen lapsi, hän elää täysipainoista teinin elämää.

Kuva Kuva

Tarina on ajaton, mutta ylöspano on ehtaa 1970-lukua: kampaukset, leveät lahkeet, puhelimet, autot. Musiikkina kuullaan Sebastianin lauluja. Maailma on vielä turvallinen nuorten kuljeksia, paheet ovat melkoisen viattomia, ja koko ilmapiiri on jollain tapaa hellyttävän viaton — kuin tuulahdus optimistiselta aikakaudelta.

Elokuvan alkupuolella katsoja saa tutustua Kimiin ja hänen maailmaansa. Nielsen on jälleen kerran onnistunut tavoittamaan nuoren miehen olemuksen. Kimin kiinnostukset ja haaveet käyvät selviksi — hänen hahmonsa on aito ja vivahteikas. Karl Wagner on roolissaan erinomainen. Hän tarjoaa silmänruokaa riisuutuessaan useita kertoja elokuvan aikana. Valkokankaalla näkee harvoin näin kaunista ja luontevaa nuorukaista. Elokuvaa sävyttää mukava eroottinen jännite; vaatteiden vähentäminen kuvastanee sitä, kuinka Kim kapinoi vanhempien ja yhteiskunnan vaatimuksia ja velvoitteita vastaan.

Kuva Kuva

Draama muuttuu seikkailuksi, kun äiti lähettää Kimin pankkiin nostamaan 400 kruunua ja pankki ryöstetään. Poliisi lähestyy paikkaa uhkaavasti, ja kolme pankki­rosvoa ottavat panttivangiksi Kimin ja toisen koululaisen Mariannen. He pakenevat maa­seudulle ja viettävät muutamia päiviä metsämökissä. Kim ja Marianne ovat muodollisesti panttivankeja, mutta elämä on melko leppoisaa. Kim tutustuu Marianneen, joka on samanikäinen, ja Steeniin, joka on pankkirosvojen johtaja. Saaliiksi tuli lähes 200 000 kruunua.

Lopulta Kim ja Marianne pääsevät pakoon. He tarpovat metsän halki ja päätyvät toiselle kesämökille. Tässä tapahtuu mielenkiintoinen käänne: Kim ja Marianne päättävät jäädä asumaan huvilalle sen sijaan että palaisivat kotiin ja ilmiantaisivat pankkirosvot. Tässä näkyy jonkinlaisen Tukholma-syndrooman vaikutus: Kim ei halua, että he joutuisivat paljastamaan poliisille rosvojen olinpaikan.

Kuva Kuva

Nuoret viettävät huvilalla herttaista hiljaiseloa ja tutustuvat toisiinsa eroottisesti; molemmat ovat yhtä lailla kiinnostuneet toisistaan. Eräänä päivänä paikalle ilmaantuu kolme samanikäistä poikaa, näiden joukossa huvilan omistajan poika, hekin ilmeisesti karkuteillä. Konfliktin asemesta huvilalle syntyy vähäksi aikaa nuorten oma utopia­kommuuni, jossa nuoret elävät itsenäisesti vapaana vanhempien vallasta, jakavat omaisuutta solidaarisesti ja väittelevät elämän suurista kysymyksistä. Ilta­päivä­lehdestä he lukevat, kuinka Kimin ja Mariannen katoaminen on hätkähdyttänyt koko maata, mutta se on etäistä kumua.

Lopulta poliisi löytää paikalle, kolme poikaa pakenevat, ja poliisi vie Kimin ja Mariannen takaisin vanhemmilleen. Siihen heidän yhteinen tarinansa tuntuu päättyvän: Marianne on rikkaan perheen tytär, Kim yksinhuoltajaäidin kasvatti. Yhteiskunta palauttaa eron, joka oli pakomatkalla hälvennyt.

Kuva Kuva

Miksemme mekin! muuntelee omintakeisesti tuttua juonirakennetta, kahden nuoren romanttista pakomatkaa. Viimeaikaisista elokuvista vertauskohdaksi sopii J.-P. Valkea­pään He ovat paenneet. Arnfredin elokuvassa vaikuttavaa on sen onnistunut, realistinen henkilökuvaus ja eheä, luonteva maailma.

Elokuva on julkaistu DVD:llä ainoastaan Tanskassa, ja tekstityskin on ainoastaan tanskaksi. Laulut esitetään surround-miksauksina, mutta muutoin ääniraita on monofoninen. Kuvanlaatu on hyvä, mutta mitään varteenotettavaa lisämateriaalia ei ole — vain elokuvan teatteritraileri ja muita teatteri­mainoksia (mm. Du er ikke alene).

 

Måske ku’ vi [Miksemme mekin!]
Ohjaus Morten Arnfred (1976)
© 2008 Sandrew Metronome
Tanska (DVD:n aluekoodi 2)
Ääni: tanska Dolby Digital 2.0 surround
Tekstitys: tanska kuulorajoitteisille
Kuvasuhde: 1,78 : 1 (anamorfinen PAL)
Kesto 92:55
EAN 5706550029281

 

ENGLISH ABSTRACT: The film Could We Maybe (Måske ku’ vi) from 1976 is a wonderful depiction of youth rebellion in a safe society, the 1970s Denmark. The 15-year-old Kim (Karl Wagner) lives with his single mother and dreams of anything else but school. The handsome lad keeps taking off his clothes and pleases his audience with a unique, erotic presence. A bank robbery throws him together with the 15-year-old Marianne and together they flee and live happily in the woods for a while. Authentic characters and a genuine view into the world of the 1970s make this film wonderful to watch.

 

Kuva Kuva

From → Elokuva

Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: