Siirry sisältöön

Huijaripoika perheenjäsenenä

17.12.2013

Dokumenttielokuva joka muistuttaa trilleriä

 

Bart Laytonin dokumenttielokuva The Imposter (2012) kertoo ranskalaisesta pikkurikollisesta Frédéric Bourdinista, joka tapasi tekeytyä muun muassa hädän­alaiseksi teini­pojaksi, jotta pääsisi nauttimaan sosiaali­huollon palveluista.

Vuonna 1997 hän kuitenkin meni liian pitkälle. Päästyään Espanjassa 23-vuotiaana sosiaali­viranomaisten huostaan hän alkoi selvittää, voisiko hän tekeytyä joksikuksi kadonneeksi amerikkalaisteiniksi, kun Interpol jahtasi häntä. Hän löysi tiedot Nicholas Barclaysta, joka oli ollut 13-vuotias kadotessaan vajaat kolme ja puoli vuotta aikaisemmin (1994) kotoaan Texasista, ja väitti olevansa kyseinen poika.

Uskomatonta kyllä huijaus meni pitkään täydestä. Syksyllä 1997 Bourdin sai USA:n passin, sukulaiset ja viranomaiset pitivät häntä Nicholas Barclayna, ja hänet lennätettiin Yhdys­valtoihin. Bourdin oli haaveillut paremmasta elämästä Yhdys­valloissa, ja yhtäkkiä hän oli tuon maan kansalainen ja hänellä oli perhe, joka piti häntä kadonneena poikanaan. Hän aloitti uuden elämän Texasissa, meni lukioon ja alkoi nauttia elämästään. Perhe osoittautui kuitenkin köyhäksi ja Bourdinin toive­kuvitelmat ylimitoitetuiksi.

Viranomaisille Bourdin kertoi, että hänet oli siepattu kolme vuotta aikaisemmin ja korkea-arvoiset pedofiili-sotilaat olivat käyttäneet häntä sittemmin seksiorjanaan ja hän oli menettänyt muistinsa ja hänen siniset silmänsä oli värjätty kemiallisesti ruskeiksi ja vaaleat hiuksensa värjätty tummiksi. Hänen kertomuksensa olivat varsin uskomattomia, mutta FBI:n virkailijaan ne menivät täydestä. Vasta hyväksikäytettyjä lapsia hoitanut lääkäri arvasi hänet huijariksi: poika ei voinut olla 16-vuotias, ja hän puhui ranskalaisella korostuksella.

Viranomaiset ilmoittivat perheelle, ettei poika ollutkaan heidän sukulaisensa, mutta nämä uskoivat yhä saaneensa Nicholasin takaisin. Hänen äitinsä jopa kieltäytyi veri­kokeesta, jolla sukulaisuussuhde olisi voitu vahvistaa tai kumota. Lopulta Bourdin otettiin kiinni ja tuomittiin vankilaan.

Tapausta selvitteli myös yksityisetsivä Charlie Parker, joka piti Bourdinia mahdollisena terroristina ja koetti varoittaa viranomaisia, koska Bourdinilla oli erilaiset korvat kuin Nicholas Barclaylla.

Elokuvan rakenne on vähintäänkin jännittävä, kuin psykologinen trilleri: katsojalle esitetään limittäin Bourdinin, Barclayn perheenjäsenten, viranomaisten ja lääkärin haastatteluja sekä dramatisoituja tapahtumia, ja katsoja alkaa jännittää, koska huijaus paljastuu ja millä tavoin.

Barclayn perhe joutuu elokuvassa outoon valoon: miksi perhe väitti kivenkovaan, että ranskalainen huijari olisi heidän kadonnut poikansa? Katsojalle vihjataan, että Nicholas Barclay ei olisikaan kadonnut tai karannut vuonna 1994 vaan joutunut henki­rikoksen uhriksi, oman narkomaaniperheensä tappamaksi, ja huijaripoika oli kuin taivaan­lahja, jolla rikosta voitaisiin peitellä.

Tarina on kokonaisuudessaan aivan uskomaton, ja se jää hämmentämään katsojaa. Tarina tuo mieleen Tichbournen jutun 1800-luvulta, ja viime vuosien elokuvista tulee mieleen Clint Eastwoodin draama Changeling – vaihdokas. Hiukan samanlaista vaino­harhaisuuden kaikua oli myös klassikossa Mantšurian kandidaatti (1962).

Dokumenttielokuvista Laytonin ohjaustyyli tuo mieleen Errol Morrisin – myös musiikin­käytön osalta. Haastattelut ja dramatisoinnit on kuvattu upean tyylitellysti ja lomiteltu niin että ne tukevat tarinan kehkeytymistä.

The Imposter on julkaistu pohjoismaissa DVD:llä. Elokuva kannattaa kuitenkin katsoa teräväpiirtoversiona. Katsoin brittiläisen blu-ray-version, jossa on myös kaksi kiinnostavaa dokumenttia: ”Making the Imposter” (31:31) ja ”Q & A Session” (34:08). Äänen- ja kuvanlaatu ovat erinomaiset.

 

The Imposter
Ohjaus Bart Layton
Blu-ray © 2012 Revolver Entertainment
Iso-Britannia (aluekoodi ABC)
UPC 5060018493893
Englanti DTS-HD Master Audio 5.1
Englanti PCM 2.0 stereo
Kuvailutulkkaus PCM 2.0 stereo
Englanninkielinen tekstitys kuulorajoitteisille
Kesto 98:42
2,35 : 1 (1080p24, MPEG-4)

 

 

ENGLISH ABSTRACT: Bart Layton’s brilliant documentary The Imposter is one of the best I’ve seen in recent years. We are told how the French con artist Frédéric Bourdin stole the identity of a 13-year-old Texan boy Nicholas Barclay gone missing in 1994. In 1997 Bourdin claimed he was Nicholas, he had been kidnapped by a ring of sex abusers and he managed to escape in Spain. He “brainwashed” them all: the family and the authorities. After a few months in the U.S., though, his hoax was revealed and he was sentenced to prison. All this is told via interviews and reenactments in a very engaging way. Warmly recommended!

From → Elokuva

Jätä kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: